RekoRavela

Hyvät, pahat ja rumat Luoteis-Syyriassa

Venäläisen hävittäjän alasampuminen on nostanut Syyrian  luoteiskulman taistelut kansainvälisenkin mielenkiinnon kohteeksi. Koska tilanne on sen verran monimutkainen, että kansainvälisiä uutistoimistoja referoivan suomalaisen median tietojen perusteella sitä on lähes mahdoton ymmärtää, tässä yritys selvittää tilannetta asiaan perehtymättömälle.

Kiistanalaista hävittäjäkoneen alasampumista ei ehkä kannata lähteä syvällisemmin ruotimaan, mutta todettaakoon että kyseessä oli loppupelissä vain yksi osa alueen vastakkainasettelua jossa Venäjä ja Turkki ovat kumpikin sekaantuneet Syyrian sisällissotaan vastakkaisilla puolilla.

Keitä sitten ovat nämä osapuolet? Länsimediassa on, Turkkia kuunnellen, puhuttu nyt paljon Syyrian turkmeeneista joita Venäjä pommittaa. Venäjä puolestaan on julistanut toimivansa Daeshia (ISIS) vastaan ja syyttänyt Turkkia näiden tukemisesta. Kumpikaan näkemys ei ole ainakaan koko totuus.

Turkin alasampuma hävittäjä oli pommittamassa Latakian maakunnan kapinallisia. Tällä alueella, samoin kuin läheisissä Idlibin ja Aleppon maakunnisssa Syyrian armeija liittolaisineen on taistellut viime aikoina kiivaasti kapinallisia vastaan. Tällä rintamalla kapinallisjoukot ovat melko moninainen joukko johon kuuluu lehdistön mainitsemia turkmeenijoukkoja, mutta pääosin arabeista koostuvia ryhmiä, joista vahvimpia ovat Al Nusran rintama ja Ashrar Ash-Sham. Al Nusran rintama on Al-Qaidan Syyriassa toimiva osa johon kuuluu merkittävä joukko ulkomaalaisia jihadistitastelijoita. Ashrar Ash-Sham (AAS) puolestaan on ideologialtaan hyvin lähellä Al-Nusraa ja operoi käytännössä läheisessä yhteistyössä sen kanssa. Toisin kuin Venäjä väittää, Daesh ei ole sekaantunut Latakian ja Idlibin alueen taisteluihin, mutta kuten yllä käy ilmi, Syyrian armeijaa vastaan taistelevat kapinalliset ovat suurelta osin vastaavan ideologian omaavia jihadisteja.

Syyrian tilanteen monimutkaisuutta kuvaa se että ideologisesta samankaltaisuudesta huolimatta Nusra ja AAS ovat verisessä konfliktissa Daeshin kanssa. Viime päivinä Nusra, AAS ja jotkut muut kapinallisryhmät ovat ottaneet yhteen Daeshin kanssa Aleppon maakunnan pohjoisosissa, Azazin kaupungin itäpuolella, vallaten turkkilaisten hävittäjien avustuksella joitain raja-alueita. Asiaa hämärtää jossain määrin se että operaation toteuttajaksi on kerrottu koalitio ”Marean operaatiohuone”. Tarkemmin tukiessa kuitenkin selviää että keskeisenä osana tätä koalitiota on liitouma nimeltä ”Levantin rintama” (Jabhat Al-Shahamiya). Kun tätä sipulia jälleen kuorii, tämän koalition keskeiseksi osaksi paljastuu Ashrar Ash- Sham ja joukko muita islamistisia fraktioita joista osa on, mielenkiintoista kyllä, saanut aseita ja tukea niin USA:sta kuin Qatarista. ”Levantin rintaman” kesäkuussa 2015 julkaistu julistus linjaa että tavoite on ”perustaa suvereeni islamilainen hallinto” jossa ”sharia on ainoa lain lähde”. Että se siitä demokratiasta. Al-Nusra ei ainakaan virallisesti ole Levantin rintaman jäsen, mutta ilmeisesti yhteistyö on kiinteää.

Kaikesta päätellen Nusra, AAS ja näiden liittolaiset pyrkivät brändäämään itsensä varsinkin ulkomaille päin ”Syyrian kapinallisina” jotka nyt urheasti taistelevat sekä Daeshin että Assadin hirmuhallintoa vastaan. Takapiruna toimii mm. Turkki, joka on tukenut aktiivisesti jihadistikapinallisia. Myös Saudi-Arabia ja Qatar ovat toimineet ahkerasti taustalla ja pyrkineet saamaan Nusran luopumaan Al-Qaida-jäsenyydestään, jotta järjestö saataisiin salonkikelpoiseksi ja länsimaidenkin tuen piiriin. Toistaiseksi tämä ei ole onnistunut, osin ilmeisesti siksi että Nusran ulkomaisille taistelijoille jäsenyys Al-Qaidassa on ideologisen puhdasoppisuuden takuu.

Nusran, AAS:n ja kumppaneiden kannalta akuutein propagandakampanja ollaan nyt käymässä muodostumassa olevalla kolmannella rintamalla. Osa kapinallisryhmistä on nimittäin päättänyt liittoutua mieluummin kurdivetoisen YPG:n kuin jihadistien kanssa, muodostaen liittouman nimeltä ”Syyrian demokraattiset joukot” (SDF/QSD). Mielenkiintoista kyllä, mukana on jopa yksi turkmeeniprikaati, huolimatta Turkin lietsomasta vastakkainasettelusta kurdien ja turkmeenien välillä. Nusran/AAS:n ja YPG:n välit ovat olleet kireät pitkään johtaen ajoittain kiivaisiinkin taisteluihin. Taustalla ovat niin jihadisteja rahoittavan Turkin intressit, kuin ideologinen vastakkainasettelu islamilaisten fundamentalistien ja sekulaarin vasemmistolaisen YPG:n välillä.

Yhteenottoja on käyty ennen kaikkea Luoteis-Syyriassa, jossa kurdivoittoinen Afrinin kantoni on ollut monelta suunnalta Nusran ja sen liittolaisten ympäröimä. Myös Aleppossa, jossa YPG:n joukot pitävät hallussaan Sheikh Massoudin kaupunginosaa, Nusra ja YPG ovat ottaneet ajoittain yhteen.

Nyt taistelut SDF:n ja Nusran/AAS:n välillä ovat revenneet samanaikaisesti sekä Afrinin etelä- ja itäpuolella että Aleppossa. SDF:ää vastaan taistelevat islamistit syyttävät YPG:tä yhteistyöstä Assadin ja Venäjän kanssa ja kapinallisten selkäänpuukottamisesta. Samaan aikaan islamistit pyrkivät ilmeisesti ottamaan haltuun FSA:n brändin esittäen konfliktin FSA:n ja SDF:n välisenä.

Jos kaikki tämä tuntuu sotkuiselta, kerrataan lyhyesti. Luoteis--Syyriassa on nyt neljä aseellista osapuolta:

1. Assadin hallinto, jota tukevat Venäjä, Iran ja Libanonin Hizbollah.

2. Daesh (ISIS)

3. Islamistinen liittouma, johon kuuluu Al-Qaidan paikallinen osasto Al-Nusran rintama, joukko muita antidemokraattisia islamistisia ryhmiä ja muita kapinallisia (myös turkmeeneja). Tätä tuevat nykyisellään ainakin Turkki, Qatar ja Saudi-Arabia.

4. SDF/QSD eli kurdivetoinen YPG/YPJ ja joukko kapinallisryhmiä.

Näiden välillä on menossa kolme aktiivista konfliktia, eli

1. Assadin hallinto vs. islamistinen littouma

2. Daesh vs. islamistinen liittouma

3. SDF vs. Islamistinen liittouma

Daesh ja hallitus eivät Luoteis-Syyriassa ole juurikaan kosketuksissa, joten niiden välinen konflikti on nyt passiivinen (vaikkakin esim. Palmyran alueella hallitus ja Daesh taistelevat kiivaasti). Samoin Daesh ja SDF eivät ole Luoteis-Syyriassa suorassa kontaktissa, joten niiden välinen konflikti on passiivinen, vaikka Syyrian keski- ja itäosissa nämä käyvät kiivaita taisteluja.

SDF ja hallituksen joukot ovat myöskin vain vähäisessä määrin kosketuksissa, ja siellä missä nämä osapuolet ovat kontaktissa, vallitsee lähinnä epävirallinen aselepo.

Merkillepantavaa on että paljon puhutut ”maltilliset kapinalliset”/FSA näyttävät pitkälti kadonneen Luoteis-Syyriasta itsenäisenä toimijana. Osa ryhmistä on liittoutunut YPG:n kanssa, osa islamistien. Voi kysyä kuinka paljolti tämä on seurausta siitä että Turkki ja kumppanit ovat tukeneet vahvasti islamistisia aseellisia ryhmiä, mukaanlukien Al-Qaidaan kuuluva Nusra ja jopa Daesh. Etelä-Syyriassa, jossa Turkin vaikutus on heikompi, maltillisten kapinallisryhmien rooli on paljon merkittävämpi.

USA ja muutkin länsimaat ovat viime aikoina asettuneet yhä selkeämmin tukemaan SDF:ää joka on taistellut hyvin menestyksekkästi Daeshia vastaan Kobanen ja Hasakahin suunnalla. Aiemmat yritykset tukea Luoteis-Syyrian ”maltillisia kapinallisia” ovat päättyneet sarjaan kiusallisia epäonnistumisia. Osa ryhmistä on päätynyt veljeilemään Al-Qaidan kanssa, toiset taas ovat joutuneet islamistien eliminoimiksi. Viimeisin surkea episodi oli USA:n yritys kouluttaa ja aseistaa turkmeeneista koostuvaa ”30. divisioonaa”. Ensimmäinen koulutettujen ryhmä päätyi välittömästi Al-Nusran vangitsemiksi, mahdollisesti turkkilaisten antaman vihjeen seurauksena.Toinen ryhmä taas irtisanoutui USA:sta heti Syyriaan päästyään ja luovutti aseitaan Al-Nusralle.

Turkki, Saudi-Arabia ja Qatar jotka ovat virallisesti USA:n liittolaisia ja Daeshin vastaisen liittouman jäseniä, ovat kuitenkin yhä innolla tukemassa islamistista liittoumaa, joka pyrkii rakentamaan Syyyriaan hyvin paljon Daeshin tavoitteita vastaavan islamilaisen valtion. Kaikesta päätellen jopa Washingtonissa on yhä vahva ”realistinen” koulukunta, joka on valmis tukemaan jopa Al-Qaidaa Daeshin vastapainona ja vaalimaan suhteita alueen islamistis-konservatiivisiin hallituksiin mieluummin kuin epäilyttäviin kurdivasemmistolaisiin.

On kuitenkin hyvin mahdollista että islamistien parhaat päivät Syyriassa ovat jo ohi. Daeshin ”kalifaatti” on demonstroinut käytännössä millainen islamistien kaavailema ”sharia-valtio” on, ja seurauksena on ollut kasvava vastarinta. Vaikka Ashrar Ash-Sham, Al-Nusra ja kumppanit kuinka irtisanoutuisivat Daeshista, islamilaisen valtion ajatus on tavallisten syyrialaisten silmissä varmaan yhä epäilyttävämpi. SDF:n ja islamistien välisen konfliktin puhkeaminen Luoteis-Syyriassa voi johtaa myös Al-Nusran ja sen liittolaisten tappioon, samoin kuin se on johtanut Daeshin alamäkeen. Nähtäväksi jää mikä on länsimaiden rooli, ja kuinka pitkään aiotaan sulkea silmät siltä miten Turkin ja Saudi-Arabian kaltaiset ”liittolaiset” tukevat islamistisia ääriryhmiä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat